Huh helpotusta, nyt se on tehty. Meni ihan hyvin. Oikeastaan en ole niin helpottunut kuin olisin toivonut, mutta itse keskustelu meni ihan hyvin, pomo (myös nainen ja äiti) sanoi ymmärtävänsä hyvin syyni. Ja että uskoo että tämä on minulle sopiva päätös. Toisaalta hän sanoi myös että olin hoitanut työni hyvin (itse olen ollut ajoittain eri mieltä) ja kysyi auttaisiko mahdollisesti osa-aika työskentely mahdollisuus tai joku muu vastaava käytäntö, joista kuitenkin kieltäydyin kohteliaasti. Luulen näissä hommissa osa-aikaisuus tarkoittaisi lähinnä täyttä työmäärää lyhyemmässä ajassa, ja enemmän häiriöitä kotona ollessa (ainakin minun ajankäyttökyvyilläni). Ja sitä paitsi haluaisin oikeasti tehdä jotain ihan erilaista...

Nyt seuraavaan vaiheeseen: Pois lähtee tänä iltana Lontooseen, emmekä näe kahteen kuukauteen. Tästä tulee pisin erossaoloaika siitä lähtien kun muutimme yhteen asumaan 1998. Ja silloin ei ollut Pagulia. Poisille tästä tuleekin vaikeampaa, koska hän varmasti kaipaa Pagulia kovasti, ehkä enemmän kuin minua. Poisin iloksi aion päivittää kuvablogia yhdellä kuvalla päivässä, ehkä yritän ottaa Pagulista joka aamu samantapaisen kuvan.

Loppu'kevennykseksi' verrattain merkityksettömiä lukuja:

• blogini (tietääkseni) korkein saavuttama sija Pinserin top-listalla: 550 (tai vähän yli)
• blogini sija Pinserin top-listalla tänään: 807
• painoni tänään: 53.4 kg
• painoni viikko sitten (jäi merkitsemättä): 53.2 kg